Oscar-gaala ennakointi!

Olen katsonut oscareita aina kuin oon vaan suinkin siihen pystynyt ja niin aion katsoa tänäkin vuonna. Viime vuosia poiketen koitin katsoa myös suurimman osan oscar-ehdokkaista ennen itse gaaloja, joten kerrankin voin katsoa gaalan siten, että osaan vähän ennakoida miten tässä voisi käydä. Ajattelin käydä tässä postauksessa kuusi ns. suosituinta kategoriaa: paras elokuva, paras mies,-naisnäyttelijä ja sivuosanäyttelijät. 

Vuoden elokuvan kategoriasta olen nähnyt kaikki paitsi Hidden Figuresin. Olen kuitenkin ymmärtänyt ettei tämä elokuva taistele tosissaan voitosta, joten ehkä se ei haittaa tätä ennakointia. 

Ehdokkaat ovat: Arrival, Fences, Hacksaw Ridge, Hell or High Water, La La Land, Lion, Manchester by Sea ja Moonlight. 

Tiedän, että La La Land on ehdoton suosikki ja täytyy myöntää, että jopa minä, joka ei pidä musikaaleista ihmeemmin pidin todella paljon tästä elokuvasta. Tästä huolimatta haluisin, että Manchester by Sea voittaisi, sillä herran jumala miten täydellinen elokuva tämä oli. En myöskään valittaisi jos Hell or High Water voittaisi tämän kategorian, mutta en jaksa uskoa siihen. Ainoa elokuva, jonka en todellakaan haluaisi nähdä voittavan on Hacksaw Ridge sillä en ymmärrä mikä tässä elokuvassa oli niin hyvää. Yksi todella onnistunut näyttelijäsuoritus, mutta muuten tämä elokuva oli suorastaan järkyttävä pettymys. 

Paras ohjaaja kategoriasta olen nähnyt kaikki elokuvat. 

Ehdokkaat ovat: Denis Villeneuve (Arrival), Mel Gibson (Hacksaw Ridge), Damien Chazelle (La La Land), Kennet Lonergan (Manchester by Sea) ja Barry Jenkins (Moonlight).  

Henkilökohtaisesti se ja sama kenelle tämä pysti menee kuhan se ei mene Mel Gibsonille. Kaikki neljä ohjaajaa saivat aikaiseksi loistoteoksen, mutta jos joku yksittäinen pitäisi valita niin ehkä Denis Villeneuve sillä ilman sitä ohjaustyötä ja Amy Adamsia Arrival olisi voinut olla niin huono, että oikein pelottaa. Uskon kuitenkin, että Damien Chazelle vie pystin.

Paras miespääosa kategoriasta olen nähnyt kaikki elokuvat.

Ehdokkaat ovat: Casey Affleck, Andrew Garfield, Ryan Gosling, Viggo Mortensen ja Danzel Washington.

Itselläni ei ole kuin yksi suosikki ja se on Casey Affleck. Muista ei ole mitään vastusta, eikä sillä että muut olisivat huonoja, ei missään nimessä. Affleck oli vaan niin äärettömän hyvä. 

Paras naispääosa kategorista olen nähnyt vain kaksi elokuvaa, joten en osaa sen suuremmin sanoa tästä, mutta mitä olen ymmärtänyt niin olen nähnyt kaksi ennakkosuosikkia.

Ehdokkaat ovat: Emma Stone ja Natalie Portman.

Näistä kahdesta on mahdoton sanoa kummalle itse antaisin palkinnon, mutta pieni haisu olisi että Emma Stone vie, mutta niinkuin sanoin niin voi mitään varmaa sanoa sillä en ole nähnyt suurinta osaa tässä kategoriassa. 

Paras miessivuosa kategoriasta olen nähnyt kaikki.

Ehdokkaat ovat: Dev Patel, Jeff Bridges, Lucas Hedges, Mahersala Ali ja Michael Shannon. 

Omasta mielestäni yksi, joka olisi mielestäni  voinut voittaa koko kategorian jätettiin pois eli Ben Foster Hell or High Water elokuvasta. Olin ihan varma, että hänet oltais edes nimetty ehdokkaaksi, mutta ei niin ei. Näistä voisin sanoa, että Micheal Shannon voisi minun mielestäni voittaa, mutta kaikki muutkin ovat olleen tosi hyviä, joten tämä on ihan arpapeliä.

Paras naissivuosa kategoriasta en ole nähnyt Octavia Spencerin suoritusta.

Ehdokkaat ovat: Viola Davis, Naomie Harris, Nicole Kidman ja Michelle Williams.

Nyt on semmoinen kategoria, etten osaa sanoa suosikkiani. Mielestäni jokainen on ansainnut voittonsa jos sen saa. 


Mitäs mieltä te olette yön gaalasta, aiotteko katsoa sen? Miten teidän valinnat olisivat menneet?


Star Wars: Episodi I - Pimeä uhka

Tähän alkuun pitää sanoa, että aion kirjoittaa jokaisesta SW-leffasta arvostelun. Odotan niin malttamattomana seuraavaa episodia, että ajattelin taas vaihteeksi katsoa kaikki SW-leffat ja siitä tulikin mieleen, että voisin kirjoittaa niistä myös arvostelut. Arvostelen elokuvat tällä kertaa kriitikon silmin enkä vannoutuneen star wars fanin silmin ja koitan löytää jotain uusia näkökulmia jos se on edes mahdollista. Ei siitä kuitenkaan sen enempään vaan ryhdytään perkaamaan Pimeää uhkaa!


Monet SW-fanit vihaavat tätä elokuvaa ja monessa listauksessa Pimeä Uhka yltää kaikkien "aikojen pettymykset" listalle ja hyvin korkeelle sinne. Itse en ymmärrä tota vihaa tätä kohtaan, mutta pettymyksen ymmärrän vallan hyvin sillä olihan tämä aikanaan pienoinen pettymys. Alkuperäisen trilogian jatkuva toiminta oli vaihtunut tylsähköön politikointiin ja komedinen puoli oltiin koitettu tuoda esillä todella väärällä tavalla..  ala Jar Jar Binks. 

Itse en siis vihaa tätä, mutta en myöskään rakasta tätä samalla tavalla kuin alkuperäisiä elokuvia. Pimiä uhka on ihan hyvä leffa. Tavallaan viihdyttävä ja mielenkiintoinen, mutta jossain kohdissa äärimmäisen uuvuttava ja tylsähkö elokuva. Minuun suurimmat kompastuskivet olivat elokuvan osalta näyttälytyö tai pikemminkin niiden ohjaus. 

Pimeä uhka sisältää mahtavia näyttelijöitä, mutta tässä elokuvassa kenestäkään ei paistanut läpi minkäänlaista intohimoa tai palaavaa halua näytellä vain päin vastoin jokaisen esiintyminen oli niin tasapaksua ja tylsää. Ainoa joka päästi jonkinlaisen tunteen tapaisen asian ilmoille oli nuori Obi-Wan Kenobi elokuvan loppupuolella. Syy on varmasti sekä että ohjaustyössä sekä näyttelijöissä itsessään. 

Elokuvassa ei myöskään ole päähenkilöä tai siis jos ihan tarkkoja ollaan niin Qui-Gon Jinn taitaa olla elokuvan päähenkilö, mutta tavallaan tässä ei ole semmoista. Ja vaikkakin Qui-Gon olisikin päähenkilö niin herää kysymys, että miksi?? Qui-Gon on mielenkiintoinen hahmo jos häneen perehtyy sen enemmän, mutta kun tämä elokuva tuli niin ei kukaan tiennyt kuka se ees on. Kaikki ajattelivat, että Yoda olisi opettanut Kenobia ja tämä taas puolestaan Anakinia niinkuin alkuperäisissä elokuvissa oli sanottu. Toki kirjojen osalta tätä on vissiinkin korjattu, että Yoda olisi opettanut Kenobia vielä nuorempana ja plah plah plah, mutta niin tai näin Qui-Gon oli varsin turha hahmo, vaikka itse pidinkin siitä.

Tämä trilogia oli suunniteltu kertomaan Anakinista, mutta tämä elokuva ei kerro siitä kuin ihan murto-osan. Pod Racing oli toki ihan hauska (myös pelinä :P) mutta muuten Anakin jää aika varjoon elokuvan osalta. Anakinin näyttelijä oli myöskin pienemmoinen hutiveto, mutta ihan oikeesti en ymmärrä mitä ihmisten päissä liikkui tuolloin kun niin nuori tai oikeastaan lapsi eli 10v Jake Lloyd haukuttiin niin kertakaikkisen pahasti, jokaisen fanin ja median toimesta, ettei hän ole tähänkään päivään mennessä toennut siitä. Jos joku olisi ansainnut haukut niin Lucas ja hän olisi varmasti ottanut ne mielummin kuin antanut pienen lapsen kärsiä siitä. Tai niin haluisin uskoa, niin tai näin Lloyd ei ansainnut semmosta vihaa päällensä.

Takaisin itse elokuvaan. Alkuperäisen trilogian suosikkihahmo Yoda ei tee tässä elokuvassa muuta kuin istuu ja puhuu. Itseasiassa kukaan muu jedi kuin Qui-Gon Ja Obi-Wan ei tee tässä elokuvassa muuta kuin istuu ja puhuu. Yksi suuri pettymys oli myös Palpatine. Imperiumin keisari ja mahtava Sith Lordin (joka sai isän ja pojan melkein tappamaan toisensa) ainoa tehtävä tässä elokuvassa oli saada kuningattarelta allekirjoitus johonkin kämäseen lappuun. C'moon, voiko tuommosta potenttiaalia heittää noin pahasti hukkaan.  

Elokuvan paras anti oli mielestäni elokuvan loppupuolisko, jossa Obi-Wan ja Qui-Gon taitstelevat Darth Maulia vastaan. Valomiekkataistelu oli varsin hyvä ja toi taustamusiikkeineen välillä kylmät väreet. Darth Maulilla on omat faninsa ja hän oli ihan "cool" hahmo, mutta itse en oikein tämän elokuvan aikana saanut siitä kauheasti irti. Hänellä ei ollut minkäänlaista taustaa ja hän oli loppuen lopuksi tosi lyhyen ajan elokuvan parissa. Toki Clone Wars ja Rebels sarjassa hänestä saa enemmän irti, mutta se ei nyt kuulu tähän elokuvaan mitenkään. Anakinin oma seikkailu elokuvan loppupuolella oli myöskin ihan hauskaa katottavaa. Ihmettelen vaan joka kerta kun näen sen, että mistä ihmeestä se oli saanut lapsille tehdyt pilottikypärän? Noh pieniä virheitä.

Lopullinen arvioni on, että Pimeä uhka on kaikista noista virheistä huolimatta ihan hyvä leffa, jonka katson suht. mielellään. Olisin itse kuitenkin tehnyt monet asiat toisin.
C

Rogue One: A Star Wars Story

Ther isn't much time. Every day they grow stronger.


Minun osaltani vuoden odotetuin elokuva oli Rogue One. Mitä lähemmäs julkaisu ajankohtaa edettiin sitä jännittyneemmäksi tulin. Trailerin toivat uskoa elokuvan onnistumiseen ja edellinen disneyn alaisena julkaistu The Force Awakens loi kovasti uskoa (niin minuun kuin moniin muihinkin saagan faneihin) disneyn yritykseen tuoda Star Wars takaisin.

Heti aluksi on sanottava, että Rogue One on yksi suosikeistani koko elokuva sarjasta. Se on paljon sanottu sillä, pidän kaikista Star Wars elokuvista. Pidän alkuperäisesti trilogiasta enemmän kuin mistään muusta elokuvasarjasta. Pidän jopa paljon parjatusta prequel trilogiasta. Olen katsonut The Clone Wars animaatioelokuvan sekä siitä tehdyn animaatiosarjan. Olen myös koukussa Rebels nimiseen animaatiosarjaan. Olen myös lukenut episodit 1-6 kirjoina. Katon myös aktiivisesti Star Wars aiheisia youtubetilejä kuten mm. Star Wars Theory jne.. joten uskallan väittää, että olen ainakin hieman keskiverto fania pahempi Star Wars nörtti. 

Star Warsit ovat olleet lähtökohtaisesti kaiken ikiäsille ja sillä silmällä ne ovat tehty. Todisteena tästä on esim. episodi VI jonka piti loppua aivan eri tavalla, mutta koska Lucas otti myös lapsiyleisön huomioon niin loppu oli se mitä sen nyt on.  Rogue One on ensimmäinen Star Wars elokuva, joka on lähtökohtaisesti tehty aikuisille. Rogue One on synkkä ja elokuvasarjalle epätyypilliseen tapaan myös raaka. Raaka siinä suhteessa, että elokuvan hyviksetkin tekivät asioita joita edellisissä elokuvissa olisit voinut luulla vain pahiksien tekevän.  Kaiken lisäksi tämä on ensimmäinen oikea sotaelokuva näiden elokuvien osalta. Jedit ja Sithit ovat taka-alalla. Itseasiassa Jedejä ei ole tässä elokuvassa ollenkaan.

Tarina kertoo pienestä ryhmästä eri ikäisiä kapinallisia, joista osa oli loppuun palaneita ja osa jo siinä pisteessä, että olisivat valmiita tekemään asiansa puolesta mitä tahansa, jopa hirveitä asioita. Tämä kirjava joukko lähtee hakemaan tietoja kuolemantähden heikkouksista tietäen, että se voi koitua heidän viimeiseksi matkakseen.

Elokuva onnistui tuomaan täysin uudet hahmot lähelle katsojaa ja mikä parasta, uusia hahmoja oli paljon, mutta jokainen heistä toi elokuvaan jotain omalta osalta ja he olivat keskeisessä roolissa kun puhutaan elokuvan viihdearvosta.  Kaikkien keskeisin kolmikko ovat Jyn Erso (Felicity Jones), Cassian Andro (Diego Luna) sekä droidi nimeltä K-2SO (Alan Tudyk). Kaikkien yllätykseksi K-2SO oli näistä viihdyttävin ja ehkä jopa suosikkini koko elokuvasta. K-2SO oli droidi josta pelättiin CP3O:n kopio, mutta onneksi se ei ollut. Jyn ja Cassian olivat molemmat myös erittäin onnistuneita. Jyn oli perus sankari draagisineen historioineen ja Cassian teki ihan mitä tahansa kapinallisten eteen. Haluan vielä nostaa hauskan parivaljakon Bazen Ja Chirrutin sillä he olivat aivan loistavia myös.

Elokuvan pää pahis on Orson Krenick, joka on päävastuussa kuolematähden valmistuksesta. Hän sopi tarinan pahikseksi hyvin. Ei hän ollut mikään semmoinen pahis, joka muistettaisiin vielä vuosien päästä, mutta hyvä kuitenkin. Pahiksista puheenollen! Meinasinkin unohtaa kokonaan Darth Vaderin! Vader ei ole elokuvassa hirveesti, mutta siinä kohtauksissa kun hän on niin hän todellakin on. Aivan loistavasti käytetty tilaisuus näyttää hänet viellä kerran elokuvien saralla.

Itse tarina kulkee jouhevasti ja itse ainakin viihdyin jokaisen murtosekunnin ajan teatterissa. Varsinkin elokuvan loppupuolella ei edes huomaa kuinka vauhdilla sitä aika eteneekin ja kun elokuva on päättynyt niin haluaa vain lisää ja itse ainakin katsoin suoraan episodi IV:n heti kun pääsin kotia. Elokuvassa myös nähdään muutamia viittauksia niin Rebels- kuin myös Clone Wars -sarjoihin.

Kävin katsomassa tämän heti ensi-illassa, joten tämä postaus on "hieman" myöhässä, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. :P  Mitäs mieltä te olitte elokuvasta?:)

A

Kirjasarjat, jotka haluaisin aloittaa tänä vuonna


Eilen käytiin sarjoja jotka haluan saada päätökseen tämän vuoden aikana kun taas tänään puhutaan sarjoista jotka haluan aloittaa tänä vuonna! Näitä olisi, vaikka kuinka paljon, mutta nämä kolme valittua ovat ne mitkä haluaisin kaikkien eniten saada luettua.


Tuulen nimi (Kuninkaansurmaajan kronikka, #1)Tuulen nimi (Kuninkaan surmaajan kronikka)

Yksi kuuluisimmista ja varmaan arvostetuimmista fantasiakirjoista. Moni, siis ihan mielettömän moni on kehunut tätä minulle ja suositellu. Viime viikolla törmäsin tähän kirjastossa ja olin sillee, että miksi ei ja nyt se odottaa jo yöpöydällä.



Kesän miekka (Magnus Chase and the Gods of Asgard, #1)Kesän miekka (Magnus Chase)

Rick Riordanin kirjat ovat olleet yhtiä suosikkejani lasten/nuorten kirjojen osalta, joten ei ole kovin suurin yllätys, että tämä on tällä listalla. Olen kuullut todella paljon hyvää tästä ja jotkut ovat tykänneet tästä enemmän kuin Percy Jacksoneista, mikä lupaa hyvää. Olenko muuten ainoa vai häiritseekö muitakin tuo suomennetun kirjan kammottavat kannet? Minun mielestäni ainakin näyttää aika rumalta.


Vain puoliksi kuningas (Särkynyt meri, #1)Vain puoliksi kuningas (Särkynyt joukkue)

Olen jo kertaalleen lukenut tämän puoleen väliin asti englanniksi, mutta se jäi lukematta, koska kuulin, että tästä tulee myöskin suomennos. Ajattelin siis odottaa sitä  suomennosta ja kun se tuli niin minulla piti niin kovaa kiirettä niin en vain ehtinyt lukemaan sitä. Tänä vuonna haluaisin lukea ainakin tämän ensimmäisen osan.


Mitä sarjoja te haluaisitte aloittaa?:)

Kirjasarjat jotka aion lukea loppuun tänä vuonna

Vihdoinkin postaus kirjoista. Viime kerrasta on jo ikuisuus ja pahoitteluni siitä. En vaan ole viime aikoina ollut kirjojen parissa niin paljoa kuin olisin halunnut olla, joten sen takia postauksetkin ovat jääneet vähiin kirjojen osalta (ja vähän muutenkin). Tämän postauksen aiheena on siis kirjasarjat jotka aion viedä päätökseen tämän vuoden aikana. 

Puoliksi poissa (Half Bad, #3)Puoliksi paha -trilogia

Olen lukenut trilogian ensimmäisen ja toisen osan (Puoliksi paha & Puoliksi villi) ja pidin molemmista. En mitenkään ihan hirveästi, mutta pidin silti. Tänä vuonna aion lukea viimeisen osan (Puoliksi poissa) sillä haluan nähdä mihin tämä hieman omituinen sarja päättyy. Tässä voi käydä ihan miten tahansa.

Viimeinen tähti (5. aalto, #3)5. aalto -trilogia

5. aalto oli nuortenkirjana hyvä paria lukua lukuunottamatta. Trilogian toinen osa (Ääretön meri) oli mielestäni taas hyvin kömpelö ja vähän jopa turha ja mielestäni tämä sarja oltaisi voitu jättää vain yhdeksi kirjaksi sillä Viides aalto päättyi juuri sopivaan kohtaan ja näin olisi koko ihmisrodun pelastusoperaatio teinilauman toimesta jäänyt pois, mutta kun kerran olen lukenut jo suurimman osan sarjasta niin olen päättänyt, että luen nyt sen viimeisenkin osan. Toivon mukaan Rick Yancey on keksinyt jonkin järkevän lopun tälle sarjalle.

Olympoksen veri (Olympoksen sankarit, #5)Olympoksen sankarit 

Olen pitänyt tästä sarjasta jopa enemmän kuin Percy Jacksonin omasta sarjasta ja täten ihmettelenkin miten en viime vuonna pystynyt päättämään tätä sarjaa. Viimeinen osa oli jo lainassa, mutta en vain yksinkertaisesti halunnut lukea sitä. Olin vähän pettynyt kertojahahmoista, mutta silti ei kukaan sarjan hahmoista ole niin huono etteikö sitä jaksaisi lukea. Jännä nähdä mihin sarja päättyy.




Onkos teillä suunnitelmissa lukea jokin sarja loppuun kuluvan vuoden aikana?:)

Viikon Top-5 (Vuoden 2016 parhaat elokuvat.)

Taas on tullut se aika vuodesta kun on aika laittaa vuoden parhaat elokuvat järjestykseen. En ole nähnyt kaikkia elokuvia joita olisin halunnut nähdä viime vuodelta joten teen todennäköisesti tämän samaisen listan joskus uudestaan, mutta nyt tulee lista niistä mitä olen nähnyt tänä vuonna.


5. Swiss Army Man (Ohjannut: Dan Kwan, Pääosa: Daniel Radcliffe, Paul Dano)

Kun näin elokuvan trailerin en ollut kovin innokas elokuvan suhteen. Kun näin elokuvan alun, en tiennyt pitäisikö nauraa vai itkeä, mutta mitä pidemmälle elokuva eteni sitä loistavammalta se vaikutti. Erittäin uniikki tarinan kerronta ja erittäin uniikki tarina. 


4. Rogue One (Gareth Edwards, Pääosa: Felicity Jones, Diego Luna, Alan Tudyk)

Yksi harvoista suuren budjetin omaavista elokuvista jota odotin ja joka varsinkin onnistui. Moni ei pitänyt tästä yhtä paljon kuin minä ja myönnän, että elokuvassa tiettyjä puutteita, mutta ihan oikeesti tätä lähemmäks alkuperäistä trilogiaa ei enää voi päästä. Rakastin rogue one- ryhmää, rakastin Darth Vader kohtauksia, rakastin alkuperäisen trilogian tuntua ja Clone Warsin sekä Rebels sarjan katsojana rakastin pieniä kohtia joissa oli viitteitä näistä sarjoista. Yksi lempi Star Wars elokuvista tällä hetkellä, sanokoot muut mitä sanovat. Minä tykkäsin.

3. Sing Street (John Carney, Pääosa: Ferdia Walsh-Peelo, Aidan Killen, Maria Doyle Kennedy)

Joka vuosi tuppaa tulemaan pienen luokan elokuvia, jotka saavat ihmeitä aikaan ja yllättävät kaikki katsojat. Vuoden 2016 yllättäjä on Sing Street. Pidin tästä elokuvasta niin paljon. Jos haluat katsoa elokuvan perheen kesken tai vaikka parisi kanssa niin suosittelen tätä!

2. The Nice Guys (Shane Black, Pääosa: Russel Crowe, Ryan Gosling)

Miksi kukaan ei käynyt katsomassa tätä leffaa? Vuoden toiseksi paras elokuva enkä ole muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Paras komedia pitkään aikaan. Loistavat päänäyttelijät joilla oli vaan niin loistava kemia yhdessä. Tästä haluttaisiin tehdä jatko-osia, mutta niin mitättömän suosion takia se taitaa jäädä tekemättä.  

1. Hell or High Water (David Mackenzie, Pääosa: Ben Foster, Chris Pine, Jeff Bridges)

Vuoden paras elokuva. Ben Foster saa tästä elokuvasta sivuosan oscar- ehdokkuuden tai sit multa menee usko koko palkintoon. Chis Pine ja Ben Foster esittävät molemmat elämänsä parhaat suorituksensa ja kun käsikirjoitus sekä ohjaus onnistuvat täydellisesti niin elokuvasta ei voi olla pitämättä.

Mitkä elokuvat olisivat teidän listallanne?:)

Swiss Army Man (2016)

If my best friend hides his farts from me then else is he hiding from me, and why does that make me feel so alone?

Harry Pottereiden jälkeen olen joutunut pettymään Daniel Radcliffen elokuviin joka ikinen kerta. Syy ei ole tietenkään hänen sillä hänen tähdittämät elokuvat ovat olleet poikkeuksetta ohjaukseltaan sekä käsikirjoitukseltaan tylsiä ja mitään antamattomia. Viimeisimpänä esimerkkinä Victor Frankenstein (2015), joka oli mielestäni Radcliffen osalta todella hyvä, mutta elokuva itsessään oli yksi vuoden tylsimpiä tekeleitä. Swiss Army Man on kaikkia muuta kuin tylsä. 

Autiolle saarelle haaksirikkoutunut ja pahasti masentunut Hank (Paul Dano) löytää rannalta ruumiin (Daniel Radcliffe) jolla on uskomattomia kykyjä.  Yhdessä he lähtevät absurdille matkalle, jonka aikana molemmat oppivat toisiltaan elämästä ja ystävyydestä. 

Ensimmäisen kymmenen minuutin aikana olin jo valmiina lyttäämään tämän sillä elokuva alkoi hirveen pitkällä pieruvitsillä, joka oli hieman yliampuva enkä oikein tiennyt mitä mieltä siitä pitäisi olla. Jatkoin kuitenkin elokuvan katsomista ja hyvä, että jatkoin sillä elokuvan yliampuva koomisuus sekä tabujen rikkominen alkoi pikkuhiljaa olemaan ihan fine ja päästessä sen kanssa samalle sivulle oli elokuva yksi vuoden parhaimmista.

Tämä elokuva oli oma itsensä kaikkineen riskeineen ja se jos jokin on ihailtava piirre elokuvassa. Tämä ei ole blockbuster-elokuva eikä tämä ei varmasti kolahda ihan kaikille, mutta kehotan silti kaikkia katsomaan tämän. Me eletään aikakautta, jossa kaikki elokuvat uudelleen filmatisoidaan ja elokuva-sarjoja jatketaan väkisin. Niin moni elokuva tuntuu olevan massatutantoa sekä pelkästään rahan takia tehtynä eikä omalaatuisia elokuvia tunnu tulevan millään. Swiss Army Man rikkoo tämän kaavan.

Elokuvan pointtina on ystävyys, rakkaus ja asiat jotka me pidetään sisällä, vaikka meidän tekeekin mieli sanoa ne ja näiden tunteiden metaforana toimii pierut. Kyllä, se kuulostaa oudolta ja näyttääkin siltä, mutta se on tehty niin hyvin, että katsoja ymmärtää asian ja alkaa samaistua näihin hahmoihin. Elokuvan aikana oli niin monta tunteikasta ja varsin fiksuja dialogeja, että elokuvan absurtisuus jää tämän taakse. 

Daniel Radcliffen eli ruumis nimeltä Manny oli aivan loistava. En tiedä miten paljon puhuvan ruumiin esittämiseen tarvitaan taitoa, mutta tämä oli Radlciffen osaltakin aivan loistava. Hän sai tämän ruumiin elämään ja varsinkin kun Hank ja Manny kävivät keskusteluja niin Manny loisti niissä ihan täydellisesti. Paul Danon roolisuoritus oli myöskin loistava. Hän oli ottanut masentuneen ja itsetuhoisen kaverin roolin hyvin omakseen. 

Soundtrack oli myös aivan loistava sekä elokuvan visuaalinen puoli oli myöskin onnistunut. En oikeastaan löydä tästä elokuvasta mitään pahaa sanottavaa.

A