Tulevat julkaisut: Elokuvat

Kuluneen vuoden tapaan myös ensi vuonna tulee monta mielenkiintoista tekelettä niin valkokankaalle kuin myös paperille painettuna ja päätinkin täten listata omasta mielestäni mielenkiintoisimmat tapaukset!

Tämän postauksen kohteina on vain ja ainoastaan elokuvat, koska muuten tämä postaus venyisi aivan naurettavan pitkäksi. 

Suicide Squad 

Aloitetaanpa ehkä sillä kaikkien odotetuimmalla eli Suicide Squadilla. Elokuvan traileri oli katsotuin traileri koko vuoden aikana, mikä on aika huimaa sillä tähän kilpailuun osallistuin niinkin suuria nimiä kuin uusin star wars, jurassic world jne.. Mitä trailerin perusteella voi päätellä niin tämä näyttää erittäin lupaavalta ja esim. jokerin tapauksessa ollaan otettu aika paljon askeleit alkuperäiseen suuntaan, mikä on ihan hyvä asia (toisaalta edellinen jokeri oli ihan sairaan hyvä, vaikkei muistuttanut alkuperäistä ei sitten missään muodossa). Ben Affleck Batman roolissa pistää kyllä miettimään sillä  no en varsinaisesti kammoksu näyttelijää ja mitä häneltä olen nähnyt niin ihan hyvin hän roolinsa vetää, mutta minun mielestäni hän ei ole ehkä se paras vaihtoehto batmanin rooliin. Toivon kyllä olevani väärässä.

Batman v Superman: Dawn of Justice

Seuraava elokuva perustaa samaan konseptiin. Batman v Superman. Tämäkin näyttää lupaavalta trailerin perusteella ja itse varsinkin pidin Supermanin näyttelijä valinnasta jo hänen edellisen elokuvan aikana. Myös uudet näyttelijävalinnat ovat ainakin nimellisesti osuneet ihan nappiin sillä nimet Jesse Eisenberg (Social Network) ja Ezra Miller (Elämäni seinäruusuna) ovat ihan omien suosikeitteni kärkipäässä. Ainut kysymysmerkki on taas Ben Affleck sillä jos hän ei onnistu niin elokuva on sillä taputeltu. Mielenkiinnolla jään odottamaan mitä tulevan pitää. 

Captain America: Civil War

Jatketaan vielä hetki supersankareiden parissa sillä näitä tahtoo tulla ensi vuonna, joka suunnalta. Tämä voi kuulostaa tyhmältä, mutta jotenkin tiedän jo nyt, että tulen pitämään tästä leffasta aivan mielettömästi. Marvel on tehnyt lähes järjestäin aivan loistavia elokuvia perän jälkeen ja täten uskallan odottaa tältäkin leffalta paaaljon. Elokuvassa esiintyy lähes kaikki Avengers hahmot muodostaen joukkueen niin Captein American kuin myös Iron Manin puolelle. En oikeastaan edes keksi mitään miksi tämä voisi mennä pilalle.

Deadpool

Deadpool on (yllätys yllätys) jälleen uusi sarjakuvahahmo. jonka Marvel nostaa valkokankaalle. En oikeastaan tiedä tästä kyseisestä hahmosta mitään, mutta trailerin perusteella olettaa, että tämä on vähän humoristisempi tapaus kuin muut Marvellin supersankari tekeleet. Traileri sai minut kiinostumaan elokuvasta ja odotan ihan mielenkiinnolla. Pieni kysymysmerkki on kuitenkin ilmassa päänäyttelijän suhteen sillä Ryan Reynolds ei ole näyttelijä minun makuuni ei sitten ollenkaan. Hän ei vaan osaa näytellä (ainakaan minun mielestän) tai siis hänen näyttely perustuu patsaana olemiseen ja ilmeettömyyteen, mutta jos hänellä on maski päällä niin tuo ei välttämättä kauheasti haittaa. Toivotaan ainakin näin.

Doctor Strange

Marvellilta ei totisesti hahmot lopu. Doctor Strange täydentää Marvellin jo nyt hirveän laajaa valikoimaa. Pakko myöntää etten tiedä tästäkään hahmosta mitään, mutta elokuvan näyttelijävalinnat ovat olleet kyllä nimekkäitä sillä sieltä löytyy esim. Rachel McAdams (True Detective), Benedict Cumberbatch (Uusi Sherlock), Tilda Swinton (Only Lovers Left Alive), Mads Mikkelsen (Casino Royale). Pelkästään nimekäs näyttelijäkaarti vetää puoleensa ja kun kyse on Marvellin tuotannosta niin ainakin itse odotan innolla ja suurella mielenkiinnolla, että mitä sieltä tulee.

X-Men: Apocalypse

Kyllä, vieläkin supersankareita tai ainakin osittain sinne päin. X-Men on ollu jo 2000-luvun alusta asti suuressa suosiossa ja edeltävien osien ansiosta se on nostanut päätänsä vielä pykälää korkeammalle. Tämäkin elokuva tulee sisältämään loistavia näyttelijöitä ja niistä mielenkiintoisempana nimenä pitäisin Oscar Isaacia sillä olen viime aikoina ruvennut lähes fanittamaan tätä näyttelijäa kiitos Star Warsin ja Indide Llewyn Davisin. En oikeastaan nää mitään syytä miksi tämäkään elokuva floppaisi. 

Rogue One: A Star Wars Story 

Tämä on yksi mielenkiintoisimmista tapauksista sillä luulin, että tämä on taas joku faniryhmän tekemä tekele, kuten suurin osa star wars tekeileistä imdb:n puolella näyttää olevan, mutta mitä vielä? Tämä olikin ihan kunnon elokuva, jossa esim. esiintyy niinkin nimekäs näyttelijä kuin Mads Mikkelsen. Tarina taitaa sijoittua aikaa ennen alkuperäistä trilogiaa ja jos en ihan väärin ole ymmärtänyt niin tämä liittyy jollain tavala disneyn tuottamaan Star Wars Rebels sarjaan. En voi sanoa, että odotan tätä yhtä kuumeisesti kuin esim. episodi kahdeksikkoa, mutta kyllähän tämä kelpaa näin välipalaksi sitä odotellessa.

Ihmeotukset ja niiden olinpaikat

Paluu J.K. Rowlingin luomaan taikamaailmaan tapahtuu ensi vuonna! Tämä elokuva perustuu saman nimiseen kirjaan, jota en ole valitettavasti lukenut, joten en osaa sanoa yhtään, että mitä tuleman pitää, mutta mielenkiinnolla odotan tätä. En tietenkään odota, että tästä tulisi mikään pottereiden tapainen suuri menestystarina, mutta jos tässä olisi edes ripaus sitä mitä pottereiden aikana oli niin tämä saattaa olla ihan katsottava tekele. Muutenkin on ihan kiva päästä pitkästä aikaan takaisin tähän taikamaailmaan, jota pentuna niin ihailli.

Star Trek Beyond

En pitänyt ennen Star Trekeistä, mutta näiden kahden edellisen osan ansiosta olen pikkuhiljaa alkanut heltymään tällekkin sarjalle. Varsinkin toinen osa oli aivan loistava. En oikein tiedä mitä tästä sanoisi.. Noh toivon mukaan jatkavat siitä mihin edellisessä elokuvassa jäivät.

Independence Day: Resurgence 

Kun sain tietää, että tämä on tekeillä niin en tiennyt oikein miten se tieto olisi pitänyt ottaa vastaan. Tämä oli lapsuuteni yhtiä lempielokuvia ja toivon hartaasti ettei ne nyt niin sanotusti tee tätä vain siksi, että tämä on sen verran tunnettu tarina ja sitä kautta tästä on helppo lypsätä mammonaa. Will Smith ei ole ainakaan mukana ja muutenkin toi näyttelijä kaarti muutamaa lukuunottamatta näyttää aika nimettömältä, mutta se ei nyt kerro itse elokuvasta mitään. Toivon tämäkin mukaan onnistuu!

Muita odottamiani julkaisuja: The Promise, Zeroville, Clerks III (Kaksi ensimmäistä olivat todella häröjä komedioita, joissa ei oikeastaan tarina kiinostanut ollenkaan vaan enemmänkin ne vitsit elokuvan sisällä. Toivon mukaan tämä jatkaa sitä perinnettä :D), Hands of Stone, The Girl on the Train, Masterminds, Lemmikkien salainen elämä (Traileri oli ainakin ihan mahtava), Ice Age: Collision Course, Suuri puhallus 2 (Itse pidin ainakin ensimmäisestä osasta paljon ja toivon totisesti, että tämäkin onnistuu yhtä hyvin), The Conjuring 2: The Enfield Poltergeist (Ensimmäinen osa oli yksi 2000-luvun parhaista kauhuelokuvista.),Neighbors 2: Sorority Rising, Viidakkokirja,  Kung Fu Panda 3 jne..

Mitäs elokuvia te odotatte?:)

Hyvää uutta vuotta!

Viikon Top-5 (Vuoden 2015 parhaat lukuelämykset)

Hiekka tiimalasissa käy armotta vähiin 2015 puolelta ja vuosi vaihtuu vajaan viikon sisällä. Tämän johdosta ajattelin, että olisi aika listata vuoden parhaat lukuelämykset omalta osaltani. 

5. Sieppari ruispellossa: J.D. Salinger

Tämä oli erityisen vaikea valinta sillä listalle oli tungosta juuri tälle paikalle. Päädyin kuitenkin Siepparit ruispellossa kirjaan ihan vain siksi, että mitä enemmän aikaa kirjan lukemisesta on ollut sitä enemmän olen ruvennut pitämään siitä. Kuinka hölmöltä tuo kuulostaakin niin en vain osaa selittää sitä tuon paremmin.

4. Alas on pitkä matka: Nick Hornby

Nick Hornby ja hänen huumorinsa uppoaa minuun aivan loistavasti. Tämäkin kirja käsittelee arkoja aiheita ja lähtökohta koko kirjalle on se, kun kirjan kaikki päähenkilöt löytävät itsensä lontoon suurimman rakennuksen katolta mielessä vain ja ainoastaan itsemurha. Vuoden ylivoimaisesti hauskin kirja, jonka tarina masentavista lähtökohdista huolimatta jaksoi naurattaa alusta aivan loppuun saakka.

3. Ready Player One: Ernest Cline

Pitkään minulla meni, että sain itseni lukemaan tätä kirjaa, sillä minulla oli pienet ennakkoluulot tätä kohtaaan. Ylistävien mielipiteiden ansiosta päätin kuitenkin tarttua tähän  ja en kyllä kadu hetkeäkään. Yksi suosikeistani kun puhutaan nuorten kirjoista. Kirjan idea oli todella uniikki ja varsinkin kirjailijan luoma pelimaailma oli ihmeen koukuttava. Vosin verrata Nick Hornbyn uskolliseen äänentoistoon sillä erolla, että tämä on suunnattu selvästi nuoremmalle lukijakunnalle.

2. Vettä elefanteille: Sara Gruen

Vettä elefanteille oli vuoden yllätys. Kaverini oli suositellut tätä minulle jo toista vuotta enkä kehdannut enään olla välittämättä hänen hehkutuksistaan vaan päätin antaa kirjalle mahdollisuuden. En oikein osannut odottaa tältä kirjalta mitään ja lähdin lukemaan tätä ilman harmainta aavistusta siitä mitä kirja sisältää. Tarina yllätti aivan yltiöpäisen positiivisesti ja varsinkin tarinan aikakausi ja tapahtumapaikka vetivät puoleensa.

1.Frankenstein: uusi Prometheus: Mary Shelley

Aivan upea kirja, joka on ehdottomasti tätä nykyään yksi suosikeistani. Kirja oli kirjotettu todella kauniisti ja kirjoitustyyliltään tämä muistutti hyvin paljon yhtä toista suosikkikirjaani: Dorian Greyn muotokuvaa. Tarina oli ihan mielettömän mielenkiintoinen ja koukuttava. Muistaakseni luin tämän päivän sisään, koska en maltannut hetkeksikään jättää kirjaa kesken.

Listalle pääsivät ainoastaan kirjat jotka luin ensimmäistä kertaa eli täten potterit, elämäni seinäruusuna ja muut vastaavat kirjat eivät päätyneet tälle listalle. 

Mitkäs kirjat löytyisivät teidän listaltanne?:)

Painajainen Elm Streetillä (2010)

Vuoden -84 kulttihahmo Freddy Krueger palaa Elm Streetin teinien uniin.

Alkuperäinen Painajainen Elm Streetillä kuuluu aikakautensa merkittäviin kauhuelokuviin, sillä elokuvan idea oli uniikki, varsin mielenkiintoinen sekä aikakauteensa verrattuna hyvin toteutettu myös ulkonäöllisesti. Tämäkin elokuva on joutunut 2000-luvun kauhuelokuvien uudelleenfilmatisoinnin uhriksi ja jälki on myös sen näköinen. 

Uudelleenfilmatisointi ei tuo (yllätys yllätys) yhtään mitään uttaa tähän jo loppuun kulutettuun tarinaan. Lähtökohtaisesti tarina on lähes sama kuin -84 vuoden Elm Street. Teinityttö Nancy ja hänen kaverinsa kokevat unissaan kauheuksia (pahimmassa tapauksessa he kuolevat), joiden takana on Freddy Krueger. Tajuttuaan tämän Nancy ja Quentin koittavat pysytellä hereillä eli pelin henki on se, että elät niin pitkään kuin pysyt hereillä.

Elokuvan paras anti tulee visuaalisen puolen kautta, silllä elokuva oli ulkoisesti ihan kiitettävästi tehty ja siihen oli selvästi panostettu. Freddy Krueger oli oikeasti aika creepyn näköinen ja, vaikka hänen näyttelijä (Jackie Earle Haley) ei ollutkaan ihan samalla tasolla kuin edeltäjänsä niin Freddy Krueger oli ajoittain ihan onnistunut.

Näyttelijäsuoritukset ansaitsevat kiitokset, sillä mitä olen näitä uudelleenfilmatisoituja kauhukultteja nähnyt niin niissä on ollut lähes järjestäin aivan kauheita näyttelijäsuorituksia ja ajoittain tulee mietittyä, että miksi päänäyttelijät muista näyttelijöistä puhumattakaan on ylipäätänsä edes pestattu. Eikö oikeasti löydy parempia vaihtoehtoja? Ja jos ei löydy niin miksi tehdä se elokuva, jollain ö-tason näyttelijöillä?

Tämän elokuvan päähenkilöiden näyttelijät Kyle Gallner (Quentin Smith) ja Rooney Mara (Nancy Holbrook) hoitivat hommansa varsin mallikkaasti. Heidän takiaan jaksoin katsoa muuten aivan katastrofaalisen tylsän tekeleen loppuun asti. Päänäyttelijöiden hyvät suoritukset tuovat kuitenkin pienen ristiriidan, sillä heidän suorituksensa rinnalla muiden suoritukset näyttivät ajoittain salkkari-näyttelemiseltä ja tasoeron ollessa niin suuri oli elokuvan seuraaminen välillä aika tuskallista.

Kyle Gallner & Rooney Mara

Se mikä elokuvassa mätti oli säikähdyskohtien epäonnistuminen lähes järjestäin. Säikähdyskohdat ovat se mistä tämmmöinen kauhuelokuva elää ja näiden epäonnistuttua tämmöinen tekele on hyvin lähellä täydellistä pannukakkua. Useimpien "säikkykohtien" aikana olin lähempänä nauraa kuin säikähtää ja varsinkin se kohta kun Nancy meni vaatekaappiin piilon ja Freddy ilmestyi hänen viereen sanoen "pöö" oli semmoinen kohta, että minä väsynyneenä sekä elokuvaan tylsistyneenä repesin aivan totaalisesti. 

Painajainen Elm Streetillä (2010) on mielestäni suhteellisen turha tekele eikä pärjää alkuperäiselle ei sitten millään tasolla. Tylsääkin tylsempi remake, joka toistaa niin monen edellisen kauhukultin remake-versioiden heikkoudet. Hauskaa tässä oli se, että elokuvan teemana on "älä vain nukahda" ja varsin ironisesti tämä elokuva pistää kyllä katsojansa untenmaille. Annan kaksi tähteä kuitenkin varsin onnistuneesta Freddy Kruegerista sekä Maran ja Gallnerin roolisuorituksista. 

 

Blogi alkaa olemaan valmis!

Kirjakartanon comeback alkaa olemaan valmis! Tarkoituksena oli tehdä mahdollisimman raikas sekä kivan näköinen blogiasu ja, vaikka itse sanonkin niin mielestäni tämä onnistui yllättävän hyvin. Ruusuja ja risuja saa (ja pitää) antaa! 

Blogina kirjakartano muuttuu jonkin verran sillä alan arvostelemaan myös elokuvia siinä missä kirjojakin. Blogin ylälaidalle on tullut uusi välilähde nimellä "nähdyt" jonne elokuvat-postaukset tulevat. 

Välilähteisiin ovat tulleet myös aikaisemmastakin blogi-ajasta tutut Viikon Top-5 sekä Vs.-sarja, joihin voi halutessaan antaa aihe-ehdotuksia. Välilähteistä löytyy myös Manni kohta, jossa kerron hyvin lyhyesti itsestäni sekä elokuva- ja kirjamaustani. 

Blogin oikealta sivulta löytyy linkit niin Twitter-,IMDb- (uutuutena) sekä Goodreads-tileihini. 

Tähdet ovat muuttuneet seuraaviin:

Eipä minulla muuta, toivon mukaan tulette viihtymään blogin mukana!

Inside Llewyn Davis (2013)

Llewyn Davis, taiteilija joka ei koskaan saavuttanut menestystä, vaikka antoi kaikkensa Folk-musiikille.   

Olen tutustunut Oscar Isaaciin näyttelijänä vasta viime aikoina. Itseasiassa vasta viime viikolla nähtyäni Star Wars episodi VII elokuvateatterissa. Hänen esittämänsä hahmo teki minuun heti vaikutuksen ja sitä kautta halusin nähdä kyseiseltä näyttelijältä jotain muutakin ja IMDb:en kautta törmäsin Inside Llewyn Davisiin. Tämä kuulostaa ehkä hieman hullunkuriselta, mutta heti nähtyäni elokuvan kannet tiesin pitäväni tästä elokuvasta. 

Elokuva kertoo viikon Llewyn Davisin elämästä. Llewyn Davis on köyhä Folk-muusikko, joka majailee milloin kenenkin sohvalla.  Traaginen, mutta samalla koominen hahmo, joka ei suostu irtautumaan periaatteistaan ja täten ei saa vastineeksi elämältä muuta kuin vastoinkäymisä toistensa perään. Karkaavista kissoista abortteihin ja sen sun muuta. Oscar Isaacin näyttelemä Llevyn Davis on näin elokuvan vasta nähneen ja ihan sen hullaannuttaman katselijan silmissä aivan loistava. Täydellinen hahmo, joka ei ole oikeesti ihmisenä täydellinen ei sinne päinkään. Hän ei ole paha ei, mutta hän ei ole mikään sankarikaan vaan siltä välimaastolta. Arvostusta kovasti hakeva muusikko, jonka välinpitämättömyys muuhun elämään on niin suurta, että se alkaa olemaan jo koomista. En osaa kuvailla häntä paremmin sillä vaan tämän elokuvan nähnyt tietää mistä on kyse.

Inside Llevyn Davis ei sisällä erikoista tai oikeastaan minkäänlaista juonta tai no onhan siinä juoni, mutta se jää pimentoon loistavien hahmojen sekä huumorin taakse niin ettei katsoja edes huomaa sitä. En ole eläissäni nauttinut pelkistä hahmoista niin paljon kuin tämän elokuvan aikana nautin. Jokainen oli oikeesti juuri sellainen mitä elokuva tarvitsi ja, vaikka jotkut hahmot olivatkin vain murto-osasekunnin elokuvan mukana niin he ottivat paikkansa kunnioitettavasti.

Jos nyt pitäisi sanoa elokuva, joka omaa parhaan soundtrackin niin tämä nousisi itselläni mieleen. Oscar Isaacin tuotanto on minulle vieras enkä tiedä onko hän edes julkaissut biisejä tämän elokuvatuotannon ulkopuolella, mutta tämän elokuvan perusteella hänen pitäisi. En myöskään uskonut ikinä pitäväni Justin Timberlakesta mikrofonin ääressä, mutta joudumpa sanomaan, että jos alkaisi tekemään folkkia niin voisin harkita kuuntelevani sitä.

Vasta elokuvan nähneenä sain tietää, että tämän elokuvan käsikirjoittajat olivat myös Menetetty Maan elokuvan takana ja tämä ei yllättänyt yhtään. Musta huumori näyttäisi olevan Joel sekä Ethan Coenien nimikkomerkki ja voin varmuudella luvata, että tulen katsomaan näiden herrojen muutkin tekeleet ja A Sirious Man on jo heti seuraavan katselulistallani.

Inside Llewyn Davis on komedia, tai oli sitä ainakin minulle. Moni voisi sanoa sitä masentavaksi sillä elokuvan huumori on niin mustaa, että se voi jäädä katsojalta huomaamatta. Ironian tajua pitää olla jos haluaa saada tästä elokuvasta kaiken irti. Itse näin mustan huumorin ja ironian uskollisena kannattajana rakastin elokuvaa alusta loppuun asti.

Uudistettu blogi! (Testi postaus)

Pienen tauon jälkeen mieli teki takaisin blogimaailman pariin, joten päätin pistää jälleen "kirjakartanon" pystyyn. Niin kuin varmasti näätte niin blogin ulkoasu ei ole vielä lähellekkään valmis, mutta eiköhän tämä lähiaikoina tule valmiiksi. Itseasiassa teinkin tämänkin postauksen vain siksi, että saan jonkinlaisen esikatselun ulkoasun muokkaukseen.

Eipä minulla muuta, hyvää joulua vaan kaikille!

Parempi comeback postaus tulee sitten kun saan tämän valmiiksi..