Star Wars: Episodi I - Pimeä uhka

Tähän alkuun pitää sanoa, että aion kirjoittaa jokaisesta SW-leffasta arvostelun. Odotan niin malttamattomana seuraavaa episodia, että ajattelin taas vaihteeksi katsoa kaikki SW-leffat ja siitä tulikin mieleen, että voisin kirjoittaa niistä myös arvostelut. Arvostelen elokuvat tällä kertaa kriitikon silmin enkä vannoutuneen star wars fanin silmin ja koitan löytää jotain uusia näkökulmia jos se on edes mahdollista. Ei siitä kuitenkaan sen enempään vaan ryhdytään perkaamaan Pimeää uhkaa!


Monet SW-fanit vihaavat tätä elokuvaa ja monessa listauksessa Pimeä Uhka yltää kaikkien "aikojen pettymykset" listalle ja hyvin korkeelle sinne. Itse en ymmärrä tota vihaa tätä kohtaan, mutta pettymyksen ymmärrän vallan hyvin sillä olihan tämä aikanaan pienoinen pettymys. Alkuperäisen trilogian jatkuva toiminta oli vaihtunut tylsähköön politikointiin ja komedinen puoli oltiin koitettu tuoda esillä todella väärällä tavalla..  ala Jar Jar Binks. 

Itse en siis vihaa tätä, mutta en myöskään rakasta tätä samalla tavalla kuin alkuperäisiä elokuvia. Pimiä uhka on ihan hyvä leffa. Tavallaan viihdyttävä ja mielenkiintoinen, mutta jossain kohdissa äärimmäisen uuvuttava ja tylsähkö elokuva. Minuun suurimmat kompastuskivet olivat elokuvan osalta näyttälytyö tai pikemminkin niiden ohjaus. 

Pimeä uhka sisältää mahtavia näyttelijöitä, mutta tässä elokuvassa kenestäkään ei paistanut läpi minkäänlaista intohimoa tai palaavaa halua näytellä vain päin vastoin jokaisen esiintyminen oli niin tasapaksua ja tylsää. Ainoa joka päästi jonkinlaisen tunteen tapaisen asian ilmoille oli nuori Obi-Wan Kenobi elokuvan loppupuolella. Syy on varmasti sekä että ohjaustyössä sekä näyttelijöissä itsessään. 

Elokuvassa ei myöskään ole päähenkilöä tai siis jos ihan tarkkoja ollaan niin Qui-Gon Jinn taitaa olla elokuvan päähenkilö, mutta tavallaan tässä ei ole semmoista. Ja vaikkakin Qui-Gon olisikin päähenkilö niin herää kysymys, että miksi?? Qui-Gon on mielenkiintoinen hahmo jos häneen perehtyy sen enemmän, mutta kun tämä elokuva tuli niin ei kukaan tiennyt kuka se ees on. Kaikki ajattelivat, että Yoda olisi opettanut Kenobia ja tämä taas puolestaan Anakinia niinkuin alkuperäisissä elokuvissa oli sanottu. Toki kirjojen osalta tätä on vissiinkin korjattu, että Yoda olisi opettanut Kenobia vielä nuorempana ja plah plah plah, mutta niin tai näin Qui-Gon oli varsin turha hahmo, vaikka itse pidinkin siitä.

Tämä trilogia oli suunniteltu kertomaan Anakinista, mutta tämä elokuva ei kerro siitä kuin ihan murto-osan. Pod Racing oli toki ihan hauska (myös pelinä :P) mutta muuten Anakin jää aika varjoon elokuvan osalta. Anakinin näyttelijä oli myöskin pienemmoinen hutiveto, mutta ihan oikeesti en ymmärrä mitä ihmisten päissä liikkui tuolloin kun niin nuori tai oikeastaan lapsi eli 10v Jake Lloyd haukuttiin niin kertakaikkisen pahasti, jokaisen fanin ja median toimesta, ettei hän ole tähänkään päivään mennessä toennut siitä. Jos joku olisi ansainnut haukut niin Lucas ja hän olisi varmasti ottanut ne mielummin kuin antanut pienen lapsen kärsiä siitä. Tai niin haluisin uskoa, niin tai näin Lloyd ei ansainnut semmosta vihaa päällensä.

Takaisin itse elokuvaan. Alkuperäisen trilogian suosikkihahmo Yoda ei tee tässä elokuvassa muuta kuin istuu ja puhuu. Itseasiassa kukaan muu jedi kuin Qui-Gon Ja Obi-Wan ei tee tässä elokuvassa muuta kuin istuu ja puhuu. Yksi suuri pettymys oli myös Palpatine. Imperiumin keisari ja mahtava Sith Lordin (joka sai isän ja pojan melkein tappamaan toisensa) ainoa tehtävä tässä elokuvassa oli saada kuningattarelta allekirjoitus johonkin kämäseen lappuun. C'moon, voiko tuommosta potenttiaalia heittää noin pahasti hukkaan.  

Elokuvan paras anti oli mielestäni elokuvan loppupuolisko, jossa Obi-Wan ja Qui-Gon taitstelevat Darth Maulia vastaan. Valomiekkataistelu oli varsin hyvä ja toi taustamusiikkeineen välillä kylmät väreet. Darth Maulilla on omat faninsa ja hän oli ihan "cool" hahmo, mutta itse en oikein tämän elokuvan aikana saanut siitä kauheasti irti. Hänellä ei ollut minkäänlaista taustaa ja hän oli loppuen lopuksi tosi lyhyen ajan elokuvan parissa. Toki Clone Wars ja Rebels sarjassa hänestä saa enemmän irti, mutta se ei nyt kuulu tähän elokuvaan mitenkään. Anakinin oma seikkailu elokuvan loppupuolella oli myöskin ihan hauskaa katottavaa. Ihmettelen vaan joka kerta kun näen sen, että mistä ihmeestä se oli saanut lapsille tehdyt pilottikypärän? Noh pieniä virheitä.

Lopullinen arvioni on, että Pimeä uhka on kaikista noista virheistä huolimatta ihan hyvä leffa, jonka katson suht. mielellään. Olisin itse kuitenkin tehnyt monet asiat toisin.
C

6 kommenttia:

  1. Kommentoin varmaan tyyliin jokaiseen SW-aiheiseen postaukseesi, joten sori jos alkaa ärsyttää! :) Mutta pakko päästä puhumaan näistä leffoista sillä en pysty olemaan sanomatta mitään ja kukaan ei jaksa mun kanssa näitä analysoida muuten :D

    Me ollaan aika samaa mieltä Star Warsista noin yleensä, mutta suurin mielipide-ero löytyy lienee juuri tästä prequel-trilogiasta. Kuten totesit, sinusta ne eivät ole niin huonoja, kun taas minusta ne ovat ihan tasan niin huonoja kun sanotaan. En osaa päättää, kumpi on pahempaa kuraa, tämä vai Kloonien hyökkäys... ehkä Kloonien hyökkäys, mutta Pimeä uhka ei kaukana ole. Suurimman osan ajasta mentaalisesti blokkaan näiden leffojen olemassaolon ja puhun Star Warseista vain alkuperäisinä versioina (ja nyt näistä uusimmista koska ne ovat olleet hyviä!).

    Koko Pimeä uhka on minusta jotenkin ihan... absurdi. Juoni on hyvin pitkälle pelkkää istumista ja jaarittelua, aivan äärimmäisen monotonista ja epäuskottavaa dialogia, järisyttävän rasittavia hahmoja (Jar Jar Binks.........) ja juonellisia epäjohdonmukaisuuksia, jotka ovat täydellisessä ristiriidassa alkuperäisten kanssa. Koko elokuvan järisyttävä juoni on saada paperilappuseen allekirjoitus sekä kuunnella poliittista jargonia. Dafuq? Ja mikä pahinta, katsojalle tosiaankin selitetään dialogilla koko juoni alusta loppuun. Täysin amatöörimainen virhe! Tarinankerronnan kultainen sääntö on näyttää, ei kertoa.

    Minulla ei oikeastaan ole edes Jake Lloydia vastaan mitään, sillä luulen, että noin kymmenvuotias pentu tekee parhaansa sillä materiaalilla ja ohjauksella joka hänelle annetaan, ja kuten voimme varmaan aina universaalisti todeta, Pimeässä uhkassa se materiaali ja ohjaus ei ole mistään parhaimmasta päästä. Olen samaa mieltä, että fanikunnan ja median antama tylytys lapselle on ihan käsittämättömän epäasiallista.

    Yksi suurimmista ongelmasti on tekninen, eli kuinka nämä esiosat näyttävät visuaalisesti. Minä pidän siitä, että elokuvissa on se tilan ja paikan tunne, joka tekee ympäristöstä aidontuntuisen ja uskottavan. Mutta näissä? Koko elokuva näyttää täydellisen littanalta ja animoidulta, puhutamattakaan täydellisestä epäuskottavuudesta. 95% elokuvasta on tietokoneanimoitua ja green screenillä kuvattua. Yksi asia, mikä tekee alkuperäisistä leffoista niin ajattomia on se, että ne edelleen, neljänkymmenen vuoden jälkeen, ovat realistisia ja uskottavia. Miksi? Koska ne on kuvattu aidoissa ympärisöissä, aitojen lavastusten, puvustusten ja ihmisten voimalla. Animointi on sen verran vähäistä, että niiden vanhetessa ne eivät huononna itse elokuvan laatua. Näiden esiosien (ehkä Sithin kostoa lukuun ottamatta) kohdalla jo nyt ne ovat täysin vanhentuneita ja näyttävät todella heikkolaatuisilta, eikä niistä siten voi oikein nauttia. Toki voi argumentoida, että ovathan nämä uusimmatkin täynnä CGI:ta, mutta en valita siitä. No joo, en valitakaan, koska ne ovat äärimmäisen huippulaatuista tavaraa ja voin helposti nähdä niiden kestävän aikaa vielä pitkään. Ja sitten on toki se seikka, että näissä uusimmissa palattiin konkreettisiin lavasteisiin, jotka antavat huomattavasti aitouden ja realistisuuden tunnetta.

    Minusta tuntuu, että Lucasilla karkasi mopo täysin käsistä, mikä on ironista sillä hänhän koko SW-universumin keksikin. Mutta ehkäpä se tekee fanien pettymyksestä aina vain karvaampaa; Lucas, joka loi jotain niin upeaa Uudella toivolla, toi SW:n takaisin vajaan parinkymmenen vuoden jälkeen ja se tavara on jotain tällaista. Aivan valtava pettymys. Minä kuulun tähän pettyneiden joukkoon. En yksinkertaisesti kykene näkemään Pimeää uhkaa kunnollisena osana SW-universumia. En ole koskaan muodostanut minkäänlaista tunnesidettä esiosiin, vaikka olin tosi nuori kun ne ilmestyivät (5-11-vuotias) ja imin kuin pesusieni tätä avaruusoopperaa itseeni. Olin aina ihan haltioitunut alkuperäisistä, mutta nämä esiosat... ei. Yksinkertaisesti ei. Ne tuntuivat aina vain todella vääriltä.

    Niin ja tosiaan, sori vielä kerran kun aina olen tyyliin jokaiseen SW-postaukseesi kommenttiani tunkemassa :))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei haittaa! Kaikki kommentit ovat tervetulleita ja kiva, että jollakin muullakin riittää näistä asiaa! Ja sun mielipiteitä on kiva lukea :)

      Unohdinkin ottaa tuon esille sillä kyllä, minustakin varsinkin tämä ensimmäinen osa on aikalailla kauheen näköinen kiitos surkean cgi. Jotkut täyspitkät animaatiot näyttävät aidoimmalta kuin tämä ja se on kyllä iso miinus. Toki elokuva tuli 1999 niin sekin näyttelee osaa tässä, mutta silti.

      Eniten itseäni harmittaa dialogien kömpelyys ja ohjauksen kömpelyys jonka takia näinkin hyvät näyttelijät eivät voineet pelastaa tätä elokuvaa. Myös toi katsojien aliarviointi oli iso pyllistys meille maksaville katsojille mutta niin Lucaksella on ollut hieman vaikeata esim. tunteiden esiintuominen ilman että hahmo sanoo mitä tuntee ja siitä tämä jälkimmäinen trilogia ikävä kyllä kärsii.

      Luitko mihin Jar Jar Binks muuten päätyi?:D

      Poista
    2. Jep, ja tuo tunteiden auki selittäminen joka välissä tulee hyvin kiusallisen kivuaasti esille varsinkin kakkos- ja kolmososissa. Dialogista puhumattakaan...

      "I don't like sand. It's coarse and rough and irritating and it gets everywhere."

      En kestä :'DDD

      En! Mitä sille tapahtu? :D

      Poista
    3. "Jedin paluun ja The Force Awakensin tapahtumien väliin sijoittuva Star Wars Aftermath: Empire’s End -kirja paljastaa, mitä tapahtui vihatulle Jar Jar Binksille.

      Chuck Wendigin kirjassa vieraillaan Naboo-planeetalla, jossa Mapo-niminen pakolaispoika tapaa kadulla pellen, joka esiintyy lapsille kaksi kertaa päivässä. Surumielinen pelle kertoo nimensä olevan Jar Jar Binks. Hän ei ole kuulemma tervetullut oikein minnekään.

      Binksiä välttelee suurin osa väestöstä, koska hänen ajatellaan auttaneen Imperiumia nousemaan valtaan. Tällä viitataan Kloonien hyökkäyksen tapahtumiin, jolloin senaattorina ollut Binks ehdotti lisävallan antamista senaattori Palpatinelle, josta lopulta tuli galaksia hallitseva keisari.

      Entisen senaattorin pelleilystä pikkulapset kuitenkin pitävät, joten Jar Jarin elämässä on sentään jotain positiivista, vaikka suurin osa häntä inhoaakin."

      Eli ei kauheen hyvin päättynyt silläkään tuo :P

      Poista
    4. HAH.

      No mut siis joo, toihan on itse asiassa totta; Jar Jar Binks käytännössä kattoen aiheutti imperiumin nousun ja jedien tuhon... hups.

      Tämä pointti on itse asiassa yksi niistä jotka vaivaa mua Lucasin käsikirjotuksessa eniten. En usko, että Lucas tätä ihan näin tarkotti, mutta silti ihan valtava (ja harkitsematon?) munaus.

      Oh well :D

      Poista
    5. Joo meinasin ottaa siitä kiinni tulevissa arvosteluissa! En usko että hän ajatteli ihan loppuun tota, mutta en tiijä sit kumpi on pahempi asia sitten, koska noi pitää ajatella loppuun asti koska fanit tulee ainakin tekemään sen :D

      Poista